Töiden tekeminen opintojen ohella on nykyään hyvin yleistä Suomessa. Yli puolet korkeakouluopiskelijoista käy töissä opintojen ohessa, ja monet tekevät ainakin kesätöitä lukuvuoden ulkopuolella. Suurin syy on yleensä taloudellinen – opintorahalla ja asumistuella ei aina elä kunnolla, joten opiskelijalle töitä tarvitaan arjen kulujen kattamiseksi. Samalla työ tuo arvokasta työkokemusta ja kartuttaa ansioluetteloa tulevaisuutta varten. Työnteko opiskelijana kehittää myös ajanhallintataitoja ja tarjoaa mahdollisuuden verkostoitumiseen työelämässä jo varhain. Moni onnistuukin saamaan jalan oven väliin kiinnostavaan työpaikkaan jo opiskeluaikana.
Vaikka työskentely opintojen ohessa voi olla raskasta, tutkimusten mukaan se ei välttämättä huononna opintomenestystä, kunhan työmäärä pysyy kohtuullisena. Alle 35 tuntia viikossa työskentelevät opiskelijat ehtivät keskimäärin suorittaa opintopisteitä yhtä hyvin kuin ne, jotka eivät käy töissä lainkaan. Valtaosa opiskelijoista tekeekin töitä osa-aikaisesti (noin 20–30 tuntia viikossa) opintojen ohella. Tärkeää on löytää itselle sopiva tasapaino: joillekin työnteko tuo ryhtiä viikkoon ja jopa auttaa edistymään opinnoissa, kun taas toisille liiallinen työ voi aiheuttaa stressiä ja hidastaa opintojen etenemistä. Tässä oppaassa käymme läpi, mistä opiskelijalle töitä voi löytää, millaisia työmahdollisuuksia on tarjolla (myös osa-aikatyötä ja etätöitä), sekä mitä kannattaa huomioida alaikäisenä tai lukiolaisena töitä tehdessä. Lisäksi annamme vinkkejä työn ja opintojen yhdistämiseen ja opiskelijan oikeuksiin työelämässä.
Työnteko opintojen ohessa – hyödyt ja haasteet opiskelijalle
Opiskelijana työskentely tarjoaa monia etuja. Ensinnäkin työstä saa kaivattua lisätuloa arjen menoihin – tämä on monelle se painavin syy lähteä töihin opintojen aikana. Taloudellinen tilanne helpottuu, kun on opintotuen lisäksi palkkatuloja käytettävissä. Toiseksi työ kartuttaa työkokemusta, mielellään jopa omalta alalta. Kaikki työ kokemusta antaa, vaikkei se aina suoraan liittyisi opiskelualaan: mikä tahansa työelämäkokemus on arvokasta tulevaisuudessa, kun suuntaat kohti valmistumisen jälkeistä uraa. Parhaassa tapauksessa opiskeluaikainen työ voi liittyä suoraan opintoihisi – yhä useammalla Suomessa opiskelevalla onkin nykyään oman alan työpaikka jo opiskeluaikana. Tämä antaa etumatkaa uralle valmistumisen kynnyksellä ja voi helpottaa työllistymistäsi jatkossa.
Myös verkostoituminen on merkittävä hyöty työnteosta. Työpaikoilla tutustut uusiin ihmisiin, esimiehiin ja kollegoihin, joista voi tulevaisuudessa olla hyötyä urallasi. Lisäksi opit työelämätaitoja – kuten asiakaspalvelua, tiimityötä, vastuunottoa ja ongelmanratkaisua – joita arvostetaan alasta riippumatta. Työssä saatua osaamista voit usein soveltaa opinnoissasi ja päinvastoin. Joidenkin tutkimusten mukaan sopivasti mitoitettu osa-aikatyö voi jopa edistää opintoja tuomalla rytmiä arkeen. Kun päivissä on vaihtelua luentojen ja käytännön työn välillä, osa opiskelijoista kokee oppivansa paremmin ja pysyvänsä motivoituneina.
On kuitenkin tärkeää tiedostaa myös haasteet. Ajankäytön hallinta korostuu, kun tasapainoilet luentojen, tenttien, työvuorojen ja vapaa-ajan välillä. Aikataulut eivät aina sovi täydellisesti yhteen – esimerkiksi iltapäivän luennolta saattaa joutua lähtemään aikaisemmin iltavuoron takia. Itsensä kuormittaminen liiallisella työtuntien määrällä voi johtaa uupumukseen, mikä taas hidastaa sekä opintoja että työntekoa. Onkin suositeltu, että opiskelijat pitäytyisivät osa-aikatyössä ja huolehtisivat riittävästä levosta. Muista, että opintojesi edistyminen on tärkein tavoitteesi: pidä opinnot etusijalla ja mitoita työmäärä sen mukaan, mitä jaksat ja ehdit ilman että opintosuoritukset kärsivät.
Kaiken kaikkiaan työnteko kannattaa monesta syystä, kunhan muistat huolehtia omasta jaksamisestasi. Seuraavaksi pureudumme siihen, miten ja mistä niitä töitä opiskelijalle oikein löytyy, ja millaisia työmuotoja opiskelijoille on tarjolla.
Mistä opiskelijalle töitä? – Vinkkejä työnhakuun
Työnhaku voi tuntua opiskelijasta haastavalta, varsinkin jos kokemusta on vähän. Onneksi on monia keinoja löytää työ opiskelijalle. Ensimmäisenä kannattaa hyödyntää verkostoja: kerro rohkeasti tuttavillesi, sukulaisille ja vaikka opettajille, että etsit osa-aikatyötä opintojen oheen. Kaikki tuttusi – entiset pomot, työkaverit, ystävät, perheenjäsenet – muodostavat verkoston, jonka kautta voit kuulla piilotyöpaikoista. Vaikkei heillä itsellään olisi tarjota työtä, heidän kauttaan sana voi kiiriä oikealle henkilölle. Moni opiskelija on saanut työn juuri puskaradion avulla.
Toinen keskeinen kanava on netin työnhakusivustot. Suositut sivut kuten Duunitori, MOL/TE-palvelut, Oikotie Työpaikat, Indeed ja Monster listaavat tuhansia avoimia työpaikkoja. Niistä voi suodattaa hakuja sopiviksi – esimerkiksi hakusanalla ”opiskelijalle” tai suodattimella ”osa-aikatyö” löytää paljon opiskelijoille soveltuvia paikkoja. Duunitori-sivuston mukaan heidän palvelustaan löytyy jatkuvasti runsaasti osa-aikaisia työpaikkoja opiskelijoille, ja esimerkiksi LinkedInissä on nykyään erikseen ilmoituksia opiskelijoille sopivista töistä. Kannattaa myös tilata hakuvahteja: monet palvelut lähettävät sähköpostiin ilmoituksen uusista työpaikoista, jotka vastaavat antamiasi kriteerejä.
Hyödynnä lisäksi oma oppilaitoksesi: korkeakouluilla ja toisella asteella on usein omat työnvälityskanavansa opiskelijoille. Esimerkiksi yliopistoilla on urapalvelut ja harjoittelupaikkaportaalit, joista löytyy niin osa-aikatöitä, harjoitteluita kuin vastavalmistuneiden paikkoja. Ammattikorkeakouluissa ja lukioissa opinto-ohjaajat voivat tietää alueen yritysten tarjoamista opiskelijatoimista. Jotkut opiskelijajärjestöt ja -yhdistykset välittävät myös työpaikkailmoituksia jäsenilleen.
Vuokratyöfirmat ovat yksi joustava reitti työllistyä. Monet henkilöstövuokrausyritykset (esim. Barona, StaffPoint, Opteam) rekrytoivat jatkuvasti opiskelijoita keikkatöihin. Vuokratyö sopii erityisesti silloin, kun haluat itse vaikuttaa työvuoroihisi – voit ottaa vastaan keikkoja silloin kun opiskeluista on väljempää aikaa ja kieltäytyä ruuhkaisempina aikoina. Eräät vuokrafirmat ovat erikoistuneet juuri nuorten ja opiskelijoiden työllistämiseen. Keikkatyön kautta voi päästä esimerkiksi tapahtumatöihin, varastovuoroihin tai toimistotehtäviin tarpeen mukaan.
Suora kontakti yrityksiin kannattaa myös: jos mielessä on jokin kiinnostava yritys tai organisaatio, lähetä avoin hakemus tai ota yhteyttä vaikkei heillä olisi ilmoitusta ulkona. Avoimessa hakemuksessa kerrot osaamisestasi ja kiinnostuksestasi – joskus sopiva sivutyö voidaan räätälöidä sinulle, jos teet hyvän vaikutuksen. Erityisesti pienissä yrityksissä monet rekrytoinnit tapahtuvat ilman julkista hakua, kun oikea ihminen sattuu ottamaan yhteyttä oikealla hetkellä.
Lopuksi, hyödynnä sosiaalista mediaa. LinkedIn on opiskelijallekin hyödyllinen: luo profiili ja ilmaise avoimesti etsiväsi työmahdollisuuksia. Voit verkostoitua potentiaalisten työnantajien kanssa ja jakaa päivityksiä esimerkiksi projekteistasi tai kurssitöistäsi – näin jäät mieleen aktiivisena ja osaavana tekijänä. Myös Facebookissa on ryhmiä kuten ”Työpaikat opiskelijoille – Helsinki” ja muilla paikkakunnilla vastaavia, joissa jaetaan ilmoituksia soveltuvista töistä. Some-kanavat voivat yllättää positiivisesti työnhaussa.
Työnhakuasiakirjat on syytä laittaa kuntoon. Päivitä CV:si ajan tasalle ja korosta siinä myös pehmeitä taitoja ja opiskelussa kerrytettyjä valmiuksia, jos varsinaista työkokemusta on vähän. Kirjoita napakka ja räätälöity työhakemus jokaiseen paikkaan, älä lähetä kaikille samaa massatekstiä. Korosta motivaatiotasi ja sitä, miten pystyt yhdistämään työn ja opiskelun (esim. mainitse lukujärjestyksesi joustavuus tai aiempi näyttö ajanhallinnasta). Muista, että opiskelijana työnantajat eivät odota sinulta vuosien kokemusta – asenne ja halu oppia ovat valttejasi.
Tiivistetysti: työnhaussa opiskelijalle tärkeitä kanavia ovat omat verkostot, netin työpaikkasivustot, oppilaitosten ja ammattiliittojen palvelut, vuokratyöfirmat sekä rohkeus markkinoida itseään suoraan. Ole aktiivinen ja pidä monia rautoja tulessa yhtä aikaa – jokaista kymmentä hakemusta kohden yksikin tärppäävä työpaikka riittää, ja jokainen hakemus kehittää taitojasi. Seuraavaksi tarkastelemme, millaisia töitä opiskelijalle on erityisesti tarjolla tietyillä alueilla ja elämäntilanteissa, kuten Helsingissä ja alaikäisille nuorille.
Töitä opiskelijalle Helsingissä – pääkaupungin mahdollisuudet
Pääkaupunkiseutu – erityisesti Helsinki – tarjoaa opiskelijoille laajan kirjon työmahdollisuuksia. Suurena kaupunkina Helsinki on täynnä yrityksiä, kauppoja, ravintoloita ja tapahtumia, jotka tarvitsevat jatkuvasti työntekijöitä. Töitä opiskelijalle Helsinki-alueella löytyy niin palvelualalta, toimistotehtävistä kuin kansainvälisistä yrityksistäkin. Erityisesti pääkaupungissa opiskelevat tarvitsevat usein kesätyön lisäksi myös lukukausien aikana osa-aikatyötä kattamaan korkeampia elinkustannuksia. Esimerkiksi vuokrat ja ruokakulut ovat Helsingissä muuta maata kalliimpia, joten moni hankkii lisätienestiä opintojen ohella.
Tyypillisiä opiskelijoiden työpaikkoja Helsingissä ovat kaupan alan työt (myyjät, kassatyöntekijät, hyllyttäjät) ja ravintola- ja kahvilatyöt (tarjoilijat, baristat, keittiöapulaiset). Näissä tehtävissä on paljon ilta- ja viikonloppuvuoroja, jotka sopivat hyvin opiskelijan aikatauluihin, ja ne kehittävät hyödyllisiä asiakaspalvelu- ja organisointitaitoja. Suurempien tapahtumien ja festivaalien aikaan pääkaupunkiseudulla on tarjolla myös keikkatöitä esimerkiksi tapahtuma-avustajina, lipunmyyjinä tai järjestyksenvalvojina. Nämä pestit ovat usein lyhytkestoisia ja sopivat siten opiskelijoille.
Helsingissä on lisäksi paljon toimisto- ja asiantuntijatehtäviä, joihin opiskelijat voivat päästä. Monet kansainväliset yritykset ja start-upit tarjoavat osa-aikaisia junior-rooleja tai harjoittelupaikkoja esimerkiksi markkinoinnin, IT-alan tai asiakastuen parissa. Englanninkielisissä tehtävissä myös ulkopaikkakunnilta tulevat tai kansainväliset opiskelijat voivat työllistyä. Academic Workin kaltaiset yritykset erikoistuvat juuri opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden välittämiseen asiakasyrityksiin – heillä on jatkuvasti auki junioritason tehtäviä, joissa potentiaali ja oppimiskyky ovat kokemusta tärkeämpiä. Pääkaupunkiseudulla toimii myös lukuisia startup-yrityksiä, jotka arvostavat nuoria, ennakkoluulottomia tekijöitä esimerkiksi someosaamisen tai teknisen taustan vuoksi.
Helsingin kaupunki itse on merkittävä työnantaja opiskelijoille. Helsingin kaupunki tarjoaa harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja monien alojen opiskelijoille – esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, opetustoimessa, puistojen ylläpidossa ja kulttuurialalla on kesäisin nuoria töissä. Kaupunki haluaa tarjota mahdollisimman monelle nuorelle heidän ensimmäisen kesätyökokemuksensa, ja 16–17-vuotiaille on joka kesä satoja paikkoja esimerkiksi puistojen siistimisessä ja muihin avustaviin tehtäviin. Kesäseteli-järjestelmä puolestaan kannustaa helsinkiläisiä yrityksiä palkkaamaan nuoria: kaupungin tarjoamalla kesäsetelillä työnantaja saa tukea palkanmaksuun, kun palkkaa helsinkiläisen koululaisen kesätöihin. Tämä on ollut käytössä jo useita vuosia ja helpottanut tuhansien nuorten työllistymistä kesäisin.
Kannattaa myös seurata paikallisia kanavia: Helsingin seudulla on omia Facebook-ryhmiä ja verkkosivuja, joilla ilmoitetaan opiskelijoille sopivista töistä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston urapalvelut julkaisee JobTeaser-portaalissa avoimia työ- ja harjoittelupaikkoja suoraan opiskelijoille. Myös pääkaupunkiseudun kauppakeskuksilla ja isoilla työnantajilla (kuten HUS, kaupungin museot, kirjastot, ym.) on omilla sivuillaan ”Opiskelijoille” suunnattuja osioita, joista näet kootusti heille tarkoitetut haut.
Yhteenvetona: Helsingissä opiskelijalle töitä löytyy runsaasti, mutta kilpailu voi olla kovaa suosituimmista paikoista. Aloita kesätyön haku ajoissa (jo tammi-helmikuussa) ja hyödynnä monipuolisesti eri kanavia. Pääkaupungin monipuoliset mahdollisuudet tarkoittavat, että sinnikäs työnhakija löytää kyllä sopivan pestin – oli se sitten myyjän vuoro tavaratalossa, toimistoassarin pesti startupissa tai oman alan harjoittelu ministeriössä.
Osa-aikatyötä ja etätöitä opiskelijalle – joustavat työmuodot
Opiskelijan arkeen parhaiten sopivia töitä ovat yleensä osa-aikatyöt, keikkatyöt ja muut joustavat työmuodot. Harva kokopäiväinen 37,5 tunnin työviikko onnistuu täysipäiväisesti opiskelevalta, joten osa-aikaisuus on avainsana. Tyypillinen osa-aikatyö opiskelijalle voi tarkoittaa esimerkiksi ilta- ja viikonloppupainotteista työtä muutamana päivänä viikossa. Näin ehtii sekä luennoille että ansaitsemaan. Monilla aloilla opiskelijat voivat sopia työvuoronsa joustavasti: esimerkiksi eräs rekrytointiyritys kertoo, että heidän osa-aikaiset työntekijänsä tekevät töitä lähtökohtaisesti kaksi päivää viikossa ja vuorot joustavat opintojen mukaan. Joustava osa-aikatyöjärjestely on ihanteellinen, jotta opiskelu ei kärsi liikaa työstä.
Keikkatyö on toinen hyvä vaihtoehto. Keikkatöissä (eli tuntitöissä, määräaikaisissa lyhyissä pesteissä) voit itse valita milloin teet töitä. Esimerkiksi monilla ravintola-alan henkilöstöpalveluilla opiskelijat voivat mobiilisovelluksen kautta ilmoittautua vuoroihin silloin kun kalenterissa on tilaa. Keikkatyö sopii erityisesti lomajaksoille tai periodeille, jolloin opintoja on vähemmän. Sen etuna on vapaus kieltäytyä työstä kiireisinä opiskeluaikoina, mutta haittapuolena tulojen epäsäännöllisyys. Toisaalta, useat opiskelijat jatkavat keikkatyöläisinä vielä valmistumisen jälkeenkin, koska pitävät sen tuomasta vapaudesta. Keikkatöitä löytyy esimerkiksi tapahtumista, varastoista, muuttoavustuksista, siivouksesta ja kuljetusalalta.
Viime vuosina etätyöt ovat tulleet yhä tavallisemmiksi myös opiskelijoille. Etenkin koronapandemian myötä monet työt siirtyivät verkkoon, ja tämän myötä on syntynyt uusia mahdollisuuksia työskennellä kotoa käsin. Etätyö opiskelijalle voi olla vaikkapa sisällöntuotantoa, asiakaspalvelua puhelimitse, kääntämistä, digimarkkinointia tai ohjelmointia – lukuisia töitä voi nykyään tehdä täysin etänä. Etätyön suuri etu on ajan säästyminen: työmatkoihin ei kulu aikaa lainkaan, mikä helpottaa ajanhallintaa. Jos asut kaukana kaupunkien keskustoista tai esimerkiksi suoritat opintoja etänä itsekin, voi kotona tehtävä työ sopia loistavasti rytmiisi. On kuitenkin hyvä tuntea itsensä – kaikille kotona yksin työskentely ei sovi, vaan osa saa enemmän irti työhön lähtemisestä ihmisten pariin tuulettumaan.
Muutamat esimerkit etätöistä ja joustavista sivutöistä, joita opiskelijat ovat tehneet menestyksekkäästi: sisällöntuottaja– kirjoita blogitekstejä, somesisältöjä tai uutiskirjeitä yrityksille freelancerina; virtuaaliassistentti – auta yrityksiä etänä hallinnollisissa tehtävissä, kuten sähköpostien käsittelyssä ja kalenterien hallinnassa; käännöstyöt – moni kielitaitoinen opiskelija ansaitsee kääntämällä tekstejä suomen ja vieraiden kielten välillä; ohjelmistojen ja sovellusten testaus – anna palautetta uusien verkkopalveluiden käytettävyydestä alustoilla kuten UserTesting ja tienaa jokaisesta testistä hieman. Myös verkkotuki ja asiakaspalvelu chatin tai puhelimen kautta on yleistä etätyötä, jota monet yritykset tarjoavat osa-aikaisesti (ajattele vaikkapa verkkokaupan asiakaspalvelua, joka toimii iltaisin etätiimin voimin).
Jos perinteiset kaupan kassatyöt tai siivoushommat eivät houkuttele, kannattaa harkita itsensä työllistämistä kevytyrittäjänä. Kevytyrittäjyys tarkoittaa, että myyt omaa osaamistasi ilman että perustat toiminimeä – käytät vain laskutuspalvelua (kuten UKKO.fi tai OP Kevytyrittäjä) laskuttamiseen. Tämä mahdollistaa oman osaamisen muuttamisen tuloksi joustavasti: “Kevytyrittäjänä voit myydä omaa osaamistasi osa-aikaisesti opintojesi ohella silloin, kun se itsellesi sopii.”. Esimerkiksi jos olet hyvä valokuvaaja, graafinen suunnittelija, koodari, personal trainer tai vaikkapa musisoija, voit kevytyrittäjänä ottaa vastaan projekteja oman aikataulusi puitteissa. Kevytyrittäjäpalvelu hoitaa puolestasi paperityöt, verojen tilittämiset ja muut velvollisuudet, ja sinä voit keskittyä itse työn tekemiseen. Tämä on erinomainen vaihtoehto yrittäjähenkiselle opiskelijalle: saat arvokasta kokemusta oman työsi markkinoinnista ja projektinhallinnasta, ja ehkä luot jopa itsellesi pienen sivutoimisen yrityksen pohjan tulevaisuutta ajatellen.
Yhteenvetona, opiskelijalle sopivia töitä löytyy monessa muodossa. Osa-aikatyö tarjoaa varmaa rutiinia ja tuloja säännöllisesti, keikkatyö antaa vapautta sovittaa työ opintoihin, ja etätyö säästää aikaa sekä mahdollistaa työnteon paikasta riippumatta. Lisäksi kevytyrittäjyys ja freelancer-työt tuovat vaihtoehtoisen polun hankkia lisätuloja omaehtoisesti. Sinun kannattaa pohtia, mikä tyyli sopii parhaiten juuri sinulle – haluatko mieluummin vakituisen, tietyn tuntimäärän viikossa vai vaihtelevampaa työntekoa silloin tällöin. Tarvittaessa voit myös yhdistellä: esimerkiksi tehdä osa viikosta etätöitä vaikkapa sisällöntuottajana ja toisaalta viikonloppuisin keikkaluonteisesti ravintola-alan hommia. Opiskelijana olet monessa mielessä työmarkkinoiden näkökulmasta joustava työntekijä, ja se on vahvuus jota kannattaa hyödyntää.
Töitä alaikäiselle opiskelijalle (alle 18-vuotiaalle)
Moni nuori haluaa hankkia työkokemusta ja omaa rahaa jo ennen täysi-ikäisyyttä. Töitä alaikäiselle opiskelijalle on kyllä olemassa, mutta on tärkeää tuntea säännöt ja rajoitukset, jotka koskevat alle 18-vuotiaita työntekijöitä. Suomessa on erityinen nuoria työntekijöitä koskeva laki, joka turvaa alle 18-vuotiaalle mm. riittävän levon, rajoittaa työaikoja ja kieltää vaaralliset työt. Lähtökohtana on, että työnteko ei saa haitata nuoren koulunkäyntiä tai terveyttä. Esimerkiksi 14-vuotias peruskoululainen saa tehdä vain kevyttä työtä, joka ei vahingoita terveyttä eikä aiheuta haittaa koulunkäynnille. Kouluvuoden aikana 13–14-vuotiaat voivat työskennellä vain tilapäisesti ja lyhytaikaisesti, ja koulun loma-aikana he voivat tehdä töitä enintään puolet loma-ajasta. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että peruskoulua käyvän nuoren työaika koulupäivinä on hyvin rajoitettu (esim. korkeintaan 2 tuntia päivässä), ja loma-aikanakin enintään 7 tuntia päivässä ja 35 tuntia viikossa on sallittu.
Ensimmäiset työpaikat alaikäisenä ovat usein lyhytkestoisia kesätöitä tai työelämään tutustumisen jaksoja. Moni nuori saa vaikkapa 2–3 viikon mittaisen kesätyöpestin kaupungin kesätyöohjelman tai Tutustu ja tienaa -harjoittelun kautta. Esimerkiksi useat kaupan alan yritykset ja pankit tarjoavat 15–17-vuotiaille ”tutustu työelämään” -kesäjaksoja, joista maksetaan pientä harjoittelukorvausta. Näissä nuori saa arvokasta kokemusta olemalla mukana työpaikan arjessa. Kannattaa tiedustella oman paikkakunnan yrityksistä ja kaupungin kesätyöpaikoista jo talvella – usein tammi-maaliskuussa haetaan kesäksi nuoria esimerkiksi puistotöihin, kirjastoon avustaviin tehtäviin, siivoamaan tai vaikkapa jäätelönmyyjiksi.
Lainsäädännön puitteissa pysyminen on tärkeää: 15 vuotta täyttänyt nuori, joka on suorittanut peruskoulun, saa solmia työsopimuksen ja tehdä töitä kuten muutkin työntekijät, esimerkiksi osa-aikaisesti opintojen ohella. Alaikäisellä (alle 18 v) on kuitenkin yhä muutamia erityissääntöjä: ylityö ja yötyö ovat pääsääntöisesti kiellettyjä ennen 18 vuoden ikää, ja 15–17-vuotiaankin säännöllinen työaika saa olla korkeintaan 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Lisäksi nuorille työntekijöille on kiellettyjä töitä – esimerkiksi hyvin raskaat nostotyöt, vaarallisten kemikaalien parissa työskentely tai tietyt koneiden käyttö on lailla kielletty alle 18-vuotiailta tai ainakin tiukasti rajoitettu. Työnantajan vastuulla on tietää, mitä nuori saa ja ei saa tehdä, mutta nuoren itsensä ja hänen huoltajiensa on myös hyvä olla perillä näistä rajoista.
Kun alaikäinen hakee töitä, huoltajan suostumus on tärkeä asia. 15-vuotias nuori saa jo itse allekirjoittaa työsopimuksensa, eikä huoltajan allekirjoitusta tarvita, jos peruskoulu on suoritettu. Kuitenkin alle 15-vuotiaalta vaaditaan huoltajan lupa työntekoon, ja käytännössä huoltaja usein allekirjoittaa työsopimuksen nuoren puolesta. Huoltajalla on myös oikeus erityistapauksissa purkaa nuoren työsopimus, jos se on tarpeen nuoren kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia. Nämä pykälät ovat olemassa turvaamassa nuoren etua – eli jos työ esimerkiksi alkaa häiritä koulunkäyntiä vakavasti, vanhemmat voivat puuttua tilanteeseen.
Palkkaus alle 18-vuotiaana on usein hieman alempi kuin aikuisilla samaa työtä tekevillä, mikä perustuu työehtosopimusten määräyksiin. Nuorten (alle 18 v) minimipalkka saa työehtosopimusten mukaan yleensä olla 70–90 % kyseisen alan alimmasta taulukkopalkasta. Käytännössä esimerkiksi kaupan alalla 17-vuotiaalle maksetaan hieman vähemmän kuin 18-vuotiaalle. Tästä ei pidä lannistua – palkka nousee iän ja kokemuksen myötä, ja tärkeämpää ensimmäisissä töissä onkin se kokemus ja näyttö, jonka nuori saa työelämässä olemisesta. Huom: jokaisen palkanmaksun yhteydessä alaikäisellekin työntekijälle kuuluu antaa selkeä palkkalaskelma, josta näkee peruspalkan ja lisät (esim. ilta- ja viikonloppulisät) eriteltynä. Nuoren kannattaa tarkistaa, että palkka lisineen on maksettu oikein – valitettavasti joka kesä tulee vastaan jokunen tapaus, joissa nuorelle ei ole maksettu kaikkia heille kuuluvia lisiä. Siksi on hyvä opetella alusta asti merkkaamaan ylös omat työtunnit ja varmistaa palkkalaskelmasta, että kaikki on kunnossa.
Millaisia töitä alaikäiselle sitten on tarjolla? Yleisimmät vaihtoehdot ovat kevyitä avustavia töitä palvelualoilla: kauppojen hyllyttäjänä tai kassalla toimiminen (osa ketjuista palkkaa 16–17-vuotiaita kassatyöhön tietyin rajoituksin), pikaruokaravintoloissa työskentely (esim. McDonald’s ja muut ketjut palkkaavat usein 16-vuotiaita harjoittelijoiksi), siivoustyöt (esim. toimistosiivoojan apulaisena aikaisin aamulla tai illalla koulun jälkeen), lehtien ja mainosten jakaminen (moni nuori aloittaa jakamalla paikallislehtiä tai mainospostia, mikä opettaa vastuullisuutta), lastenhoito (alaikäinenkin voi toimia vaikka naapuruston lapsenvahtina pientä korvausta vastaan), sekä erilaiset kaupunkien kesätyöt kuten puistotyöntekijä, kirjaston tai museon apulainen, uimarannan valvoja-apulainen yms. Kuten edellä mainittiin, esimerkiksi Helsingin kaupunki palkkaa joka kesä satoja 16–17-vuotiaita nuoria Siisti kesä! -hankkeeseen pitämään puistoja ja ulkoalueita siisteinä – vastaavia kesätöitä on tarjolla muissakin kaupungeissa. Myös 4H-yhdistykset eri paikkakunnilla työllistävät nuoria esimerkiksi kerhonohjaajina, kahviloissa tai maatilamatkailukohteissa.
Alaikäisen työnhaussa pätee periaatteessa samat neuvot kuin kenen tahansa: ole aktiivinen ja etsi tietoa, kysele tuttavilta ja paikallisilta yrityksiltä. Kannattaa kuitenkin mainita ikä avoimesti työnantajalle ja tuoda esiin motivaatio oppia. Usein työnantajat arvostavat nuoren innokkuutta – jokainen on aloittanut jostain, eikä 16-vuotiaalta odoteta vuosien työkokemusta. Muista, että koulunkäynti on silti etusijalla: hoida siis sovitut työvuorot tunnollisesti, mutta älä epäröi kieltäytyä liian raskaasta työmäärästä, jos se alkaa haitata opiskelua. Työn ja koulun yhdistäminen opettaa tärkeitä taitoja nuorelle, kunhan kokonaiskuormitus pysyy hallinnassa.
Töitä lukiolaiselle – vinkkejä työn ja lukion yhdistämiseen
Lukiolainen on usein 16–18-vuotias nuori, joka käy päivittäin koulua ja tähtää ylioppilastutkintoon. Lukio-opinnot vaativat paljon omaa aikaa ja paneutumista, etenkin kun ylioppilaskirjoitukset lähestyvät. Silti monet lukiolaiset hankkivat työkokemusta jo lukioaikana, ja osa haluaa ansaita omaa rahaa vaikkapa harrastuksiin, säästöön tai ajokorttia varten. Töitä lukiolaiselle on tarjolla, mutta on tärkeää löytää sellainen työ, joka joustaa koulun vaatimusten mukaan.
Yleisin ajankohta lukiolaiselle työskennellä on kesäloma. Pitkä kesäloma mahdollistaa kokopäiväisen kesätyön, ja useimmat kesätyöpaikat (kunnilla, yrityksissä, seurakunnilla, järjestöillä jne.) ovatkin auki 16 vuotta täyttäneille koululaisille. Lukion ensimmäisen tai toisen vuoden jälkeen moni nuori menee kesätöihin esimerkiksi kaupan alalle, ravintolaan, tehdastyöhön, siivoojaksi tai toimistoapulaiseksi. Kesätyöt ovat loistava tapa kartuttaa työkokemusta ja oppia työelämän pelisääntöjä turvallisesti, kun koulu ei ole juuri silloin kesken. Monelle lukiolaiselle kesätyö on se ensimmäinen oikea työpaikka, jonka jälkeen työhistoriasta löytyy jotain merkintää CV:hen.
Lukukausien aikana lukiolaisen aika on rajallisempi, mutta esimerkiksi viikonlopputöitä voi hyvin tehdä. Jotkut lukiolaiset työskentelevät lauantaisin ja sunnuntaisin vaikkapa kaupan kassalla tai varastolla, jolloin koulupäivien rasitus ei kasva liikaa. Viikonlopputöissä on se etu, että pyhä- ja sunnuntailisät nostavat hiukan tuntipalkkaa. Myös iltaisin koulun jälkeen voi ehtiä muutamana päivänä viikossa töihin – esimerkiksi pikaruokaravintoloissa ja kahviloissa on tarvetta parille illan tunnille tekijöitä, samoin lastenhoidossa (monet vanhemmat palkkaavat iltapäivisin lapsenvahdin kunnes pääsevät itse töistä). On kuitenkin muistettava, että alle 18-vuotiaan työaika + koulupäivän pituus saa olla yhteensä korkeintaan 8 tuntia vuorokaudessa. Käytännössä jos koulua on esimerkiksi klo 8–15, voi sen päälle tehdä vain pari tuntia töitä samana päivänä lain puitteissa.
Priorisointi on lukiolaiselle työntekijälle tärkeää. Yo-kirjoituksiin valmistautuminen viimeisenä vuonna on intensiivistä aikaa, jolloin töitä kannattaa vähentää minimiin tai pitää kokonaan taukoa. Monet työnantajat ymmärtävät tämän ja suovat nuorelle vapaata lukuloman ajaksi, kun asiasta puhuu hyvissä ajoin. Toisaalta lukion alkupuolella kevyen työn tekeminen voi tuoda mukavaa vastapainoa opiskelulle – pari vuoroa viikossa esimerkiksi urheilukaupassa tai kirjaston iltavahtina voi opettaa ajanhallintaa ja antaa onnistumisen kokemuksia, jotka voivat jopa parantaa opiskelumotivaatiota.
Lukiolaisen kannattaa hyödyntää koulujen tarjoamat TET-mahdollisuudet ja työelämäkurssit. Lukion opinto-ohjelmaan saattaa kuulua kursseja, joilla voi saada opintopisteitä tekemällä töitä (joissain lukioissa esimerkiksi ”yhteiskuntaopin työelämäjakso” tms.). Vaikka nämä ovat harvinaisempia kuin peruskoulun TET, kannattaa selvittää oman koulun käytännöt – joskus kesätyöstä tai lukioaikaisesta työskentelystä voi saada hyväksilukuja.
Miten löytää töitä lukiolaiselle? Prosessi on pitkälti sama kuin muillakin nuorilla: hae kesätyöpaikkoja aktiivisesti tammi-maaliskuussa, käytä opiskelijoille suunnattuja työnhakusivustoja ja kerro tutuille. Jos olet alle 18, mainitse ikäsi hakemuksessa ja korosta vahvuuksiasi: olet ehkä suorittanut hygieniapassin koulun kautta, osaat kolme kieltä, hallitset somen kiemurat tai olet reipas ja ulospäin suuntautunut. Nämä seikat voivat olla ratkaisevia esimerkiksi asiakaspalvelutyössä. Muista myös, että asenne ratkaisee: työnantajat arvostavat lukiolaisessa erityisesti halua oppia ja reipasta otetta työhön.
Työsopimusta allekirjoittaessa lukiolaisen (jos alle 18 v) on hyvä tehdä se yhdessä huoltajan kanssa tai ainakin näyttää sopimus vanhemmilleen, jotta molemmat ymmärtävät ehdot. Pidä huoli, että työvuorot eivät osu päällekkäin koulun tärkeiden menojen kanssa – voit esimerkiksi ilmoittaa työnantajalle hyvissä ajoin koeviikot ja kirjoitusten ajankohdat. Hyvä työnantaja arvostaa nuoren koulunkäyntiä ja joustaa tarvittaessa; esimerkiksi monet työnantajat sanovat rehellisesti, että koulu tulee ensin ja työ sitten. Sinun vastuullasi on kuitenkin viestiä aikatauluistasi.
Yhteenvetona lukiolaiselle: On täysin mahdollista menestyä lukiossa ja käydä samaan aikaan töissä, kunhan löydät tasapainon. Ota työtä vastaan sen verran kuin jaksat – vaikka se olisi vain yksi vuoro viikossa, siitä saatu kokemus on arvokasta. Toisaalta älä huoli, vaikket ehtisi lukioaikana töihin lainkaan; voit keskittyä opiskeluun ja astua työelämään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Jokainen tilanne on yksilöllinen, ja tärkeintä on oman hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta tehdä ratkaisuja, jotka tukevat sekä oppimista että kasvua työelämässä.
Muista nämä asiat, kun yhdistät työn ja opiskelun
Lopuksi kokoamme tärkeitä muistilistan kohtia opiskelijalle, joka tekee töitä opintojen ohessa. Nämä seikat auttavat pitämään sekä talouden, sopimukset että jaksamisen hallinnassa.
- Opintotuen tulorajat: Jos nostat Kelan opintotukea, muista noudattaa vuositulorajoja tarkasti. Tuloraja riippuu tukikuukausien määrästä kalenterivuoden aikana. Pidä kirjaa tuloistasi ja ennakoi, ettet joudu ylittämään rajaa – muuten voi seurata tukien takaisinperintää. Tarvittaessa voit perua joitain tukikuukausia, jos huomaat ansioidesi nousevan paljon.
- Verokortti kuntoon: Hanki ajoissa verokortti ja toimita se työnantajalle. Opiskelijankin palkkatuloja verotetaan, mutta pienistä tuloista vero on usein melko alhainen. Ilman verokorttia työnantajan on pidätettävä palkasta 60 % veroa, joten tämä asia on hyvä hoitaa heti työsuhteen alussa.
- Työsopimus kirjallisena: Solmi aina kirjallinen työsopimus työnantajan kanssa. Käy läpi sopimuksesta erityisesti työsuhteen muoto (määräaikainen vai toistaiseksi voimassa), työaika (kuinka paljon töitä on tarjolla), palkka per tunti/kk sekä työtehtävät. Opiskelijalle tavallinen osa-aikatyösopimus kannattaa laatia niin, että siinä lukee mahdollisimman tarkasti minä päivinä ja kellonaikoina työtä tehdään – tämä ehkäisee myöhempiä väärinkäsityksiä ja auttaa sinua suunnittelemaan aikataulujasi.
- Oikeutesi vaihtelevassa työajassa: Jos teet nollatuntisopimuksen tai muun vaihtelevan työajan sopimuksen, varmista että sopimuksessa on kirjattu vähimmäistuntimäärä (esim. 0–20 h/viikko) ja ehdot työvuorojen ilmoittamiselle. Muista, että sinulla on oikeus korvaukseen, jos sovittu työvuorosi perutaan alle 2 vuorokautta ennen sen alkua. Tämä on lakisääteinen turva vaihtelevan työajan työntekijälle.
- Palkka ja työehdot: Ota selvää, mikä työehtosopimus (TES) alallasi on voimassa ja mitä se sanoo palkasta, lisistä ja tauoista. Esimerkiksi kaupan alalla on omat minimipalkkansa, samoin ravintola-alalla. Opiskelijankin kannattaa tarkistaa, että saa vähintään TES:n mukaista palkkaa työstään – usein TES:stä löytyy taulukkopalkat esimerkiksi ikävuosien tai kokemuksen perusteella. Palkkalaskelma on tärkeä dokumentti jokaisesta palkanmaksusta; tarkista aina, että tehdyt tunnit ja mahdolliset ilta-, lauantai- tai sunnuntailisät on merkitty ja maksettu oikein. Epäselvissä tilanteissa kysy rohkeasti työnantajalta tai käänny tarvittaessa luottamusmiehen/ammattiliiton puoleen.
- Ajanhallinta ja jaksaminen: Suunnittele viikkosi etukäteen. Merkitse kalenteriin luennot, tentit, työvuorot ja vapaa-aika. Pyri pitämään kiinni siitä, että sinulla on myös lepopäiviä – vähintään yksi kokonaan vapaa päivä viikossa on suositeltava akkujen lataamiseen. Muista, että uni, liikunta ja vapaa-ajan harrastukset auttavat jaksamaan paremmin sekä töissä että opinnoissa. Jos tunnet uupumusta, ota asia puheeksi ajoissa: voit keskustella työnantajasi kanssa työmäärän keventämisestä tai opinto-ohjaajasi kanssa esimerkiksi opintotahdin säätämisestä.
- Opiskelijan prioriteetti: Muistuta itseäsi isoimmasta tavoitteestasi – valmistua opinnoistasi. Työ on tärkeää, mutta koulutus on usein kertaluonteinen mahdollisuus. Älä siis anna opintojen venyä turhaan ylimääräistä vain rahan takia, jos se on vältettävissä. Voit tarvittaessa hyödyntää kesät ja lomat enemmän ansaintaan ja keventää työtaakkaa lukukausien aikana. Tasapainon löytäminen velvollisuuksien välillä on avainasemassa: molemmista – työstä ja opinnoista – on jopa mahdollista nauttia, kun kokonaisuus on hallittu.
Yhteenvetona: Opiskelun ja työn yhdistäminen on nykyään arkipäivää ja kehittää sinua monin tavoin. Muista kuitenkin pitää huolta itsestäsi ja oikeuksistasi. Oikein mitoitetut työt auttavat sinua rahoittamaan opiskelijaelämää ja kartuttavat kokemusta ilman että opiskelu kärsii. Suunnittele, kysy neuvoa kokeneemmilta, ja uskalla tarttua tilaisuuksiin. Näin työ opiskelijalle on palkitseva osa opiskeluaikaa – ei taakka, vaan mahdollisuus kasvaa kohti unelmiesi uraa opintojen ohessa. Onnea matkaan työnhaussa ja menestystä sekä opinnoissa että työelämässä!
