Lakisääteinen työterveyshuolto – mikä on pakollista ja mitä se sisältää?

Lakisääteinen työterveyshuolto tarkoittaa työnantajan velvollisuutta järjestää tietyt työterveyspalvelut kaikille työntekijöilleen. Se on laissa säädetty ennaltaehkäisevä järjestelmä, jonka tavoitteena on turvata työolojen terveellisyys ja tukea työntekijöiden työkykyä.

Suomessa on pitkä perinne työterveyshuollon kehittämisessä: jo 1970-luvulta lähtien laki on velvoittanut työnantajia huolehtimaan työntekijöiden terveydestä työssä. Nykyään työnantajien järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli 2 miljoonaa työntekijää Suomessa (Kelan tilaston mukaan vuodelta 2023), mikä kertoo järjestelmän laajuudesta ja merkityksestä. Nykyinen Työterveyshuoltolaki korostaa erityisesti ehkäisevää toimintaa ja työkyvyn pitkäjänteistä ylläpitämistä – lakisääteinen työterveys keskittyy ennemmin ongelmien estämiseen kuin sairauksien hoitoon.

Monet uudet yrittäjät ja työnantajat pohtivat, onko työnantajan pakko järjestää työterveyshuolto ja mitä lakisääteinen työterveys käytännössä kattaa. Tässä artikkelissa perehdymme näihin kysymyksiin ja selvennämme, mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää, kuinka työterveyshuollon järjestäminen tapahtuu sekä mitä työnantajan on vähintään tehtävä täyttääkseen lakisääteiset velvoitteensa.

Onko työnantajan pakko järjestää työterveyshuolto?

Kyllä, työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen. Tämä velvoite perustuu Työterveyshuoltolakiin (1383/2001), joka edellyttää ehkäisevän työterveyshuollon tarjoamista jokaiselle Suomessa työ- tai virkasuhteessa olevalle työntekijälle. Velvollisuus koskee kaikkia aloja ja työnantajia – niin suuria kuin pieniä yrityksiä, julkista sektoria kuin myös yksityishenkilöitä työnantajina. Toisin sanoen työterveyshuolto on pakollinen riippumatta yrityksen koosta tai toimialasta, jos palveluksessasi on yksikin työntekijä. Huomioitavaa on, että tästä lakisääteisestä velvollisuudesta ei voi vapautua millään sopimuksella – edes työntekijä ei voi suostua luopumaan oikeudestaan työterveyshuoltoon.

Laki on tiukka: työterveyshuolto on järjestettävä jopa siinä tapauksessa, että työntekijöitä on vain yksi tai he työskentelevät osa-aikaisesti tai määräaikaisesti. Myös kausi- ja kesätyöntekijät, harjoittelijat sekä vuokratyöntekijät kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Esimerkiksi jos kotitalous palkkaa lastenhoitajan tai vammainen henkilö henkilökohtaisen avustajan, on työnantajana toimivan yksityishenkilönkin järjestettävä lakisääteinen työterveys kyseiselle työntekijälle. Laissa todetaan myös, että velvollisuus koskee ulkomaistakin työnantajaa, mikäli työntekijät tekevät työtä Suomessa.

Usein kysytään myös “Onko yrityksellä pakko olla työterveyshuolto?” Vastaus on sama: jokaisen työnantajan on huolehdittava tästä velvoitteesta silloin, kun työntekijöitä on. Jos työntekijä tekee osa-aikatyötä usealle eri työnantajalle, jokaisella työnantajalla on itsenäinen vastuu järjestää oma työterveyshuoltonsa – yhden työnantajan järjestämä työterveys ei vapauta toista vastuusta. Työterveyshuollon laiminlyönti on lain rikkomus, josta voi seurata seuraamuksia.

Työsuojeluviranomaiset valvovat velvoitteen toteutumista ja voivat esimerkiksi tarkastuksissa pyytää nähtäville työterveyshuollon sopimuksen ja toimintasuunnitelman. Jos puutteita ilmenee, viranomainen antaa kehotuksen tai määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jatkuva laiminlyönti voi johtaa uhkasakkoon tai muihin seuraamuksiin. Lisäksi puutteet työterveydessä voivat pahimmillaan vaarantaa työntekijöiden terveyden ja heikentää työnantajan oikeudellista asemaa esimerkiksi tapaturmatilanteissa. Siksi työnantajan kannattaa varmistaa heti ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta lähtien, että lakisääteinen työterveyshuolto on asianmukaisesti järjestetty ja dokumentoitu.

On hyvä huomata, että velvollisuus koskee vain työsuhteessa olevia työntekijöitä. Yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole lainkaan työntekijöitä, ei ole lain mukaan pakotettu järjestämään itselleen työterveyshuoltoa. Moni yksinyrittäjä kuitenkin hankkii vapaaehtoisesti itselleen työterveyspalvelut työkykynsä tueksi, sillä he voivat myös saada Kelan korvausta kustannuksista. Käytännössä yrittäjä tekee palveluntuottajan kanssa samanlaisen työterveyshuoltosopimuksen kuin työnantaja työntekijöilleen ja maksaa kulut itse. YEL-vakuutettu yrittäjä voi saada Kelalta korvausta vastaavasti noin puolet kuluista vuotuisen enimmäismäärän rajoissa. Myös yrittäjän itse ottaman työterveyshuollon kulut ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.

Mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää?

Lakisääteinen työterveyshuolto on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa. Se keskittyy työpaikan terveysriskien tunnistamiseen ja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Mikä on pakollinen työterveyshuolto? Käytännössä se tarkoittaa seuraavia minimipalveluja (lakisääteinen työterveyshuolto minimi), jotka työnantajan on järjestettävä:

• Työpaikkaselvitys: Työterveyshuollon ammattilaiset kartoittavat työpaikan olosuhteet säännöllisesti. He arvioivat työn terveysvaaroja ja kuormitustekijöitä esimerkiksi työpaikkakäynneillä ja tarvittavin mittauksin. Mahdolliset altisteet (kuten melu, pölyt, kemikaalit), tapaturma- ja väkivaltavahdit, ergonomia sekä työjärjestelyt käydään läpi. Työpaikkaselvityksen pohjalta työterveys laatii raportin sekä suosituksia työolojen parantamiseksi.
• Työhön liittyvät terveystarkastukset: Työterveyshuolto järjestää työntekijöille terveystarkastuksia työn riskien perusteella. Esimerkiksi, jos työssä altistutaan melulle, kemikaaleille tai muille vaaratekijöille, työntekijöille tehdään lakisääteiset kuulon, keuhkojen tai muiden terveyden osa-alueiden tarkastukset määräajoin. Myös yötyötä tekeville tai raskasta fyysistä työtä tekeville voidaan järjestää tarkastuksia työkyvyn seuraamiseksi. Tavoitteena on tunnistaa varhain työn aiheuttamat terveysongelmat ja ehkäistä ammattitautien syntyä.
• Neuvonta ja ohjaus: Työterveyshuollon henkilöstö antaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta työnantajalle ja työntekijöille terveyteen ja työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. He opastavat esimerkiksi oikeissa työasennoissa, ergonomiassa, suojavarusteiden käytössä sekä terveellisissä elämäntavoissa työkyvyn ylläpitämiseksi. Neuvontaa annetaan myös henkisen jaksamisen tueksi, kuten stressinhallinnassa tai muissa psykososiaalisissa kuormitustekijöissä. Jos työntekijällä herää huoli omasta jaksamisestaan työssä tai ilmenee työperäisiä oireita, työterveyshuolto auttaa selvittämään tilannetta ja ohjaa tarvittaessa jatkotoimiin (esimerkiksi hoitoon hakeutumiseen).
• Työkykyä ylläpitävä toiminta: Työterveyshuolto osallistuu työpaikalla ns. TYKY-toimintaan eli työkyvyn ylläpitämiseen. Tämä voi tarkoittaa yhteistyötä työnantajan kanssa erilaisten hyvinvointiohjelmien, liikunta- tai ergonomiahankkeiden toteuttamisessa. Tarkoituksena on ehkäistä työuupumusta ja tukea työntekijöiden terveyttä ja jaksamista jo ennen kuin vakavia ongelmia ilmenee.
• Kuntoutus ja työssä jatkamisen tuki: Jos työntekijän työkyky heikkenee sairauden tai vamman vuoksi, työterveyshuolto seuraa tilannetta tiiviisti ja tukee työntekijän työssä selviytymistä. Työterveys auttaa miettimään keinoja, joilla työntekijä voi jatkaa työssä vajaakuntoisuudesta huolimatta – esimerkiksi työtehtävien muokkaus, osa-aikatyöjärjestelyt tai apuvälineiden käyttö voivat olla ratkaisuja. Lisäksi työterveyshuolto neuvoo kuntoutusmahdollisuuksissa ja ohjaa työntekijää tarvittavaan lääkinnälliseen tai ammatilliseen kuntoutukseen oikea-aikaisesti.
• Ensiapuvalmiuden suunnittelu: Työnantajan tulee huolehtia työpaikan ensiapuvalmiudesta, ja työterveyshuolto auttaa tässä. Työterveys osallistuu ensiapujärjestelyjen suunnitteluun ja antaa ohjeita tarvittavista ensiaputarvikkeista, koulutuksesta sekä toimintamalleista onnettomuustilanteiden varalle. Näin varmistetaan, että työpaikalla on valmiudet toimia tehokkaasti hätätilanteissa.

Yllä mainitut toimet kuvaavat kattavasti, mitä työterveyshuolto kattaa lakisääteisenä minimipalveluna. Tämä on lakisääteisen työterveyshuollon minimisisältö, johon jokaisella työntekijällä on oikeus ja jonka jokainen työnantaja on velvollinen järjestämään. Työterveyshuoltolain 12 §:ssä on tarkasti määritelty, mitä elementtejä työterveyshuoltoon vähintään kuuluu – edellä listatut asiat vastaavat pitkälti lain vaatimuksia käytännössä.

Laissa on myös säädetty, että työntekijän tulee osallistua hänelle järjestettyihin lakisääteisiin terveystarkastuksiin, mikäli ne ovat tarpeen työstä aiheutuvien terveysriskien vuoksi. Työterveyshuoltolain mukaan työntekijän on osallistuttava terveystarkastukseen silloin, kun työssä on erityinen sairastumisen vaara. Käytännössä jos työntekijällä on epäilyksiä tai pelkoja tarkastusta kohtaan, asia pyritään ratkaisemaan keskustelemalla ja korostamalla tarkastuksen merkitystä hänen oman terveytensä kannalta.

On tärkeä huomata, että lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä varsinaista sairaanhoitoa. Lain vaatima pakollinen palvelu kattaa ainoastaan yllä luetellut ennaltaehkäisevät toimet. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kausi-influenssan, tapaturman tai muun sairauden hoito (eli lääkärissä käynti sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi) eivät kuulu pakolliseen työterveyshuoltoon. Moni työnantaja kuitenkin laajentaa työterveyssopimuksen kattamaan myös vapaaehtoiset yleislääkäritasoisen sairaanhoidon palvelut työntekijöilleen. Tällainen laajennettu työterveyshuolto ei ole lakisääteinen velvoite, mutta se on suosittu työsuhde-etu ja parantaa työntekijöiden mahdollisuutta päästä nopeasti hoitoon sairastapauksissa. Työterveyshuollon sisältö voikin vaihdella työnantajittain: minimissään tarjotaan vain lain edellyttämä ehkäisevä työterveys, ja laajimmillaan työntekijät saavat erittäin kattavat terveyspalvelut yhden sopimuksen kautta.

Työterveyshuollon järjestäminen käytännössä

Työterveyshuollon käytännön järjestäminen tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen työntekijä palkataan. Työterveyshuolto on hyvä laittaa kuntoon viipymättä työntekijän palkkaamisen yhteydessä – mieluiten jo ennen kuin uusi työntekijä aloittaa työt. Seuraavassa on askelmerkkejä siihen, kuinka työterveyshuollon järjestäminen tyypillisesti etenee:

1. Palveluntuottajan valinta: Päätä, miten hankit työterveyspalvelut. Vaihtoehtoina on käyttää julkista työterveyshuoltoa (hyvinvointialueen terveyskeskuksen kautta) tai ostaa palvelut yksityiseltä työterveysasemalta. Monille pienille yrityksille helpoin tapa on solmia sopimus jonkin työterveyspalveluja tarjoavan lääkärikeskuksen kanssa. Hyvinvointialueilla työterveyspalveluja tarjoavat usein työterveysyksiköt terveyskeskusten yhteydessä, kun taas yksityisiä palveluntuottajia ovat esimerkiksi suuret lääkäriasemat ja työterveyteen erikoistuneet yritykset. Joillakin pienillä paikkakunnilla julkinen puoli voi olla edullisin tai ainoa vaihtoehto, kun taas suuremmissa kaupungeissa on useita kilpailevia yksityisiä toimijoita.
2. Sopimuksen laajuuden määrittely: Mieti, mitä palveluja haluat sisällyttää työterveyshuollon sopimukseen. Vähimmäisvaatimuksena on lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto (kuvattu edellä). Halutessasi voit ottaa sopimukseen mukaan myös sairaanhoitopalveluja ja muita ylimääräisiä terveyspalveluja, mutta tämä on vapaaehtoista. Sairaanhoidon sisällyttäminen sopimukseen yleensä nostaa kustannuksia, mutta toisaalta se parantaa työntekijöiden etuja: he pääsevät työterveyslääkärille myös sairaustapauksissa usein nopeammin kuin julkiseen terveydenhuoltoon. Punnitse budjettisi ja henkilöstösi tarpeet, kun päätät sopimuksen laajuudesta.
3. Tarjousten pyytäminen ja vertailu: Ota yhteyttä useisiin työterveyspalvelun tarjoajiin ja pyydä heiltä tarjoukset haluamallasi palvelusisällöllä. Vertaile saamiasi tarjouksia sekä hinnan että sisällön osalta. Huomioi esimerkiksi, mitä terveystarkastuksia ja muita toimenpiteitä hintaan sisältyy, millainen palveluiden saatavuus on (sijainti, etävastaanotot, aukioloajat) sekä kuinka laaja verkosto palveluntarjoajalla on (jos työntekijöitä on eri paikkakunnilla). Kilpailuttaminen kannattaa, sillä palveluntarjoajien välillä voi olla merkittäviä eroja kustannuksissa ja palvelun laadussa.
4. Sopimuksen teko ja henkilöstön informointi: Kun sopiva työterveyspalvelujen tuottaja on valittu, solmi kirjallinen sopimus työterveyshuollon järjestämisestä. Sopimuksessa määritellään palvelun sisältö ja käytännön järjestelyt. Lain mukaan työntekijöille on tiedotettava työterveyshuollon järjestämisestä ja sisällöstä – varmista siis, että henkilöstö tietää, kuka palvelut tuottaa, mitä palveluja on tarjolla ja miten niitä käytetään (esim. kuinka varata aika työterveyslääkärille). Työterveyshuollon sopimus on pidettävä työntekijöiden nähtävillä työpaikalla, esimerkiksi ilmoitustaululla tai yrityksen intranetissä. On myös hyvä käydä työterveyshuollon käytännöt läpi uusien työntekijöiden kanssa työsuhteen alussa.

Laaditun sopimuksen myötä työpaikalle nimetään yleensä työterveyshuollon yhdyshenkilöt ja sovitaan käytännöistä. Työterveyspalveluja tuottaa moniammatillinen tiimi: työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja toimivat pääkontakteina, ja heidän lisäkseen käytettävissä on tarpeen mukaan esimerkiksi työfysioterapeutti (ergonomian asiantuntija) ja työterveyspsykologi (henkisen hyvinvoinnin asiantuntija). Tämä tiimi tuntee työpaikkasi olosuhteet ja on apuna kaikissa yllä kuvatuissa tehtävissä aina riskien arvioinnista kuntoutuksen suunnitteluun.

Näiden vaiheiden jälkeenkin työnantajan vastuut jatkuvat. Sopimuksen solmimisen lisäksi työnantajan on laadittava yhdessä työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa kirjallinen toimintasuunnitelma työterveyshuollolle. Toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyshuollon tarkemmat tavoitteet, toimenpiteet ja aikataulut työpaikan olosuhteiden pohjalta. Suunnitelma tulee tarkistaa ja päivittää vuosittain, ja siinä otetaan huomioon esimerkiksi työpaikkaselvityksissä havaitut kehityskohteet sekä yrityksen mahdolliset muutokset (uudet työtilat, työmenetelmät tms.). Työpaikkaselvitykset pyritään tekemään säännöllisesti (yleensä muutaman vuoden välein työpaikan riskitasosta riippuen) ja aina tarvittaessa, mikäli työoloissa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Toimintasuunnitelma voi olla osa laajempaa työsuojelun toimintaohjelmaa. Siihen kirjataan esimerkiksi, kuinka usein terveystarkastuksia tehdään, miten varhaisen tuen malli toteutetaan käytännössä ja ketkä vastaavat eri toimenpiteistä. Työterveyshuollon toimintaa suunniteltaessa on suositeltavaa hyödyntää työpaikan yhteistoimintaa – esimerkiksi kuulla työsuojeluvaltuutettua tai henkilöstön edustajia – jotta suunnitelmasta tulee kattava ja työntekijät sitoutuvat siinä sovittuihin toimiin. Työnantaja vastaa siitä, että suunnitelman mukaiset toimet toteutuvat arjessa yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Työterveyshuollon järjestäminen aiheuttaa kustannuksia työnantajalle, mutta nämä kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia liiketoiminnan menoja. Lisäksi Kansaneläkelaitos (Kela) korvaa osan työterveyshuollon kustannuksista, kun tietyt edellytykset täyttyvät (mm. kirjallinen sopimus, tehty työpaikkaselvitys ja ajan tasalla oleva toimintasuunnitelma). Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kohtuullisista kustannuksista Kela korvaa noin 50–60 % (vuonna 2023 työterveyshuollon kustannukset olivat keskimäärin 545 € per työntekijä, josta Kelan korvaus oli noin 226 €). Mikäli työnantaja on sisällyttänyt sopimukseen myös työterveyshuollon sairaanhoitopalveluja, niistä voidaan korvata noin 50 % kuluista erillisessä korvausluokassa. Korvausta haetaan yleensä vuosittain jälkikäteen kalenterivuoden päätyttyä, mutta nykyisin monien palveluntuottajien kanssa on mahdollista saada Kela-korvaus suoraan laskussa (ns. suorakorvaus). Työnantajan tarjoamat työterveyspalvelut ovat lisäksi työntekijälle verovapaa etu, eli niistä ei synny luontoisetuarvoa eikä veroseuraamuksia työntekijälle.

On siis työnantajan edun mukaista hyödyntää olemassa olevat Kela-korvaukset, jotta työterveyshuollon kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Esimerkki: Pienen yrityksen työterveyshuollon järjestäminen

Kuvitellaan pieni autokorjaamo, Auto-Matti Oy, jolla on kolme työntekijää (automekaanikkoa). Yrityksen omistaja Matti haluaa hoitaa lakisääteiset velvoitteensa kuntoon heti ensimmäisestä työntekijästä lähtien. Hän ottaa yhteyttä paikalliseen työterveyshuoltoon (hyvinvointialueen tarjoamaan työterveysyksikköön) ja sopii tapaamisen. Työterveyshuollon edustaja selittää Matille, mitä lakisääteinen työterveyshuolto sisältää ja laatii yritykselle tarjouksen. Auto-Matti Oy päättää solmia sopimuksen, joka kattaa lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon palvelut.

Pian sopimuksen teon jälkeen työterveyshuollon tiimi – työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja – tulee käymään autokorjaamolla tekemässä työpaikkaselvityksen. He huomaavat, että korjaamolla työntekijät altistuvat melulle (työkalujen ja koneiden ääni) sekä hengittävät pakokaasujen ja liuottimien höyryjä. Työterveys mittaa melutason ja toteaa sen ylittävän sallitut raja-arvot, joten he suosittelevat kuulonsuojainten säännöllistä käyttöä ja meluntorjuntatoimia. Työpaikkaselvitysraportissa ehdotetaan myös parannuksia ilmanvaihtoon pakokaasujen vähentämiseksi.

Seuraavaksi työterveys kutsuu kaikki kolme työntekijää terveystarkastukseen. Työterveyslääkäri tarkastaa työntekijöiden kuulon (koska melualtistus), keuhkojen toiminnan (kemikaalialtistus) ja yleiskunnon. Yhdellä työntekijällä todetaan lievää kuulonalenemaa, jolloin työterveys ohjaa hänet jatkossa tehostettuun kuulonseurantaan ja korostaa suojainten käytön tärkeyttä.

Toisella työntekijällä on ollut selkävaivoja raskaan nostotyön takia, joten työterveysfysioterapeutti järjestää käynnin korjaamolle antaakseen neuvoja ergonomian parantamiseen. Matti työnantajana saa työterveyshuollolta raportin ja suositukset, joiden perusteella hän hankkii tehokkaamman kohdepoistoimurin pakokaasuille ja ergonomisia nostovälineitä raskaiden osien käsittelyyn.

Vuoden kuluttua työterveyshuolto käy läpi Auto-Matti Oy:n tilanteen uudelleen toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Melutasoa on saatu hieman laskettua uusilla toimenpiteillä ja työntekijöiden käyttämät kuulonsuojaimet vähentävät kuulon heikkenemisen riskiä. Selkävaivoista kärsinyt työntekijä voi paremmin ergonomisten parannusten ansiosta. Matti toteaa, että työterveyshuollon kustannukset (joista Kela on korvannut 50 %) ovat olleet hyvä sijoitus: työntekijöiden terveysongelmia on ennaltaehkäisty, työilmapiiri on parantunut ja kaikki pysyvät työssä täysipainoisesti. Tämä esimerkki havainnollistaa, miten lakisääteinen työterveyshuolto toimii käytännössä ja hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajaa.

Miksi lakisääteinen työterveys on tärkeä?

Lakisääteinen työterveyshuolto ei ole pelkkä pakollinen kustannus tai byrokraattinen velvollisuus, vaan se tuo merkittäviä hyötyjä sekä työnantajalle että työntekijöille. Hyvin toteutettu työterveys ehkäisee työtapaturmia ja ammattitauteja, mikä tarkoittaa vähemmän sairauspoissaoloja ja parempaa tuottavuutta. Kun työterveys pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista, työntekijät kokevat olonsa arvostetuiksi ja turvallisiksi työssään – tämä parantaa työilmapiiriä, lisää motivaatiota ja vahvistaa työntekijöiden sitoutumista yritykseen.

Ennaltaehkäisevä työterveyshuolto tunnistaa varhain työperäiset terveysongelmat ja puuttuu niihin ennen kuin ne pahenevat. Esimerkiksi ergonomian parantaminen voi estää tuki- ja liikuntaelinsairauksia, ja työkykyä tukevat toimet voivat ehkäistä pitkiä sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon asiantuntijoilla (työterveyslääkäreillä, -hoitajilla sekä tarvittaessa fysioterapeuteilla ja psykologeilla) on syvällinen ymmärrys työpaikan olosuhteista. Tämä yhteistyö ja asiantuntemus mahdollistavat ratkaisut, joihin yleisessä terveydenhuollossa ei välttämättä ole resursseja – esimerkiksi työterveyslääkäri osaa arvioida, onko työntekijän terveydentila suhteessa hänen työtehtäviensä vaatimuksiin riittävä ja mitä tukitoimia tarvitaan työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.

Työnantajalle lakisääteisen työterveyshuollon asianmukainen hoitaminen on myös mainekysymys. Vastuullinen työnantaja huolehtii henkilöstöstään lakien edellyttämällä tavalla, mikä vahvistaa työnantajakuvaa. Sen sijaan työterveyshuollon laiminlyönti voi heikentää yrityksen mainetta ja vaikeuttaa sekä nykyisen henkilöstön hyvinvointia että uusien työntekijöiden rekrytointia. Satsaus työterveyteen kannattaakin nähdä investointina: jokainen euro, joka käytetään työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen, tulee yleensä takaisin vähentyneinä poissaoloina, parempana työtehona ja pidempinä työurina. Lisäksi toimiva työterveysyhteistyö helpottaa työnantajaa täyttämään muutkin lakisääteiset velvollisuutensa työsuojelussa ja edistää yrityksen kokonaisvaltaista menestystä kestävällä tavalla.

Suomalainen työterveyshuoltojärjestelmä on myös kansainvälisesti ainutlaatuinen. Missään muussa terveydenhuollon osa-alueessa ei tehdä yhtä tiivistä yhteistyötä työpaikkojen kanssa kuin työterveydessä. Tämän ansiosta monet työkykyä uhkaavat ongelmat voidaan tunnistaa ja hoitaa jo varhain ennen kuin ne johtavat pysyvään työkyvyttömyyteen. Työterveyshuolto toimii sillanrakentajana työelämän ja muun terveydenhuollon välillä: sen laatimat arviot ja suositukset ovat tärkeitä esimerkiksi silloin, kun työntekijälle haetaan työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutusta. Kokonaisuutena lakisääteinen työterveyshuolto edistää sekä yksilön hyvinvointia että kansantalouden kestävyyttä pitämällä ihmiset terveinä ja työkykyisinä mahdollisimman pitkään.

Usein kysytyt kysymykset työterveyshuollosta

Pitääkö työterveyshuolto järjestää myös lyhytaikaisille työntekijöille?
Kyllä. Työterveyshuoltolaki koskee jokaista työsuhteessa olevaa työntekijää riippumatta työsuhteen kestosta. Ei siis ole olemassa vähimmäisaikaa, jonka jälkeen velvollisuus alkaisi – velvoite on voimassa heti työsuhteen alusta lähtien. Vaikka työntekijä olisi palkattu vain muutamaksi viikoksi (esimerkiksi kesätyöntekijä tai sijainen), hänelle kuuluu järjestää työterveyshuolto samoin periaattein kuin pidempään työsuhteessa olevalle. Tämä takaa kaikille työntekijöille tasavertaisen suojan terveydelleen työssä, myös lyhyissä työsuhteissa.

Pitääkö työterveyshuolto olla järjestettynä jo ensimmäisen työntekijän aloittaessa?
Kyllä. Työterveyshuolto tulee olla järjestettynä välittömästi, kun työntekijä aloittaa työn. Käytännössä sopimus on hyvä tehdä jo ennen työsuhteen alkua tai viimeistään hyvin pian sen alettua. Työterveyshuollon tulee kattaa koko työsuhteen ajan alusta loppuun.

Voiko työntekijä kieltäytyä työterveyshuollon terveystarkastuksista?
Lakisääteisistä työterveystarkastuksista kieltäytyminen ei ole sallittua, jos tarkastus perustuu työstä aiheutuvaan terveysvaaraan. Työterveyshuoltolain mukaan työntekijän on osallistuttava terveystarkastukseen, kun se on tarpeen työstä johtuvan erityisen vaaran vuoksi. Käytännössä tällaiset tilanteet pyritään ratkaisemaan keskustelemalla ja korostamalla tarkastuksen merkitystä hänen oman terveytensä kannalta. Vapaaehtoisista yleisterveystarkastuksista työntekijä voi toki kieltäytyä, mutta lakisääteisissä tarkastuksissa osallistuminen on osa työturvallisuutta.

Jos työntekijällä on jo työterveyshuolto toisessa työpaikassa, pitääkö se järjestää silti?
Kyllä. Työterveyshuollon velvollisuus on työnantajakohtainen, ei työntekijäkohtainen. Vaikka työntekijä olisi toisen työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä, jokaisen työnantajan on silti järjestettävä omille työntekijöilleen työterveyshuolto riippumatta siitä, saavatko he samanaikaisesti palveluja muuallakin. Työntekijällä voi siis olla useampi työterveyshuolto eri työsuhteiden kautta, mikä on normaalia. Tämä varmistaa, että kukin työnantaja kantaa oman vastuunsa eikä mikään työntekijän työ jää ilman työterveyshuollon kattavuutta.

Mitä seuraa, jos työnantaja ei järjestä työterveyshuoltoa?
Työsuojeluviranomaiset valvovat työterveyshuollon järjestämistä. Jos työnantaja laiminlyö velvoitteen, viranomainen voi antaa kehotuksen tai määräyksen tilanteen korjaamiseksi. Jatkuva laiminlyönti voi johtaa uhkasakkoon tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin vakavissa tapauksissa. Lisäksi, jos työpaikalla sattuu työtapaturma tai ilmenee ammattitauti ja työterveyshuolto on laiminlyöty, se voi vaikuttaa työnantajan vastuisiin ja mahdollisiin korvausvelvollisuuksiin.

Onko lakisääteinen työterveyshuolto sama asia kuin työtapaturmavakuutus?
Ei. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus on erillinen lakisääteinen vakuutus, joka korvaa työntekijälle sattuneiden työtapaturmien ja ammattitautien hoitokuluja ja ansionmenetystä. Työterveyshuolto puolestaan keskittyy ennalta ehkäisemään tällaisia vaaroja ja ylläpitämään työntekijöiden terveyttä. Molemmat ovat tärkeitä osia työnantajan vastuulla, mutta ne toimivat eri tavoin: työtapaturmavakuutus reagoi vahinkoon, työterveyshuolto pyrkii estämään vahinkoja etukäteen. Toisin sanoen, työtapaturmavakuutus turvaa taloudellisesti jos jotain sattuu, kun taas työterveyshuolto on ennakoiva panostus siitä, ettei mitään vakavaa sattuisi.

Kuuluuko hammashoito lakisääteiseen työterveyshuoltoon?
Ei kuulu. Lakisääteinen työterveyshuolto rajoittuu pääasiassa työn terveellisyyden ja turvallisuuden seurantaan sekä työkyvyn ylläpitämiseen. Hammashoito tai muut yleisterveyden palvelut (kuten erikoislääkärikäynnit tai leikkaukset) eivät ole osa pakollista työterveyshuoltoa. Työnantaja voi halutessaan laajentaa sopimusta koskemaan esimerkiksi työterveyshammashuoltoa, mutta tämä on vapaaehtoista lisäpalvelua eikä kuulu lakisääteiseen minimiin.

Voiko työnantaja järjestää työterveyshuollon itse ilman ostopalvelua?
Tietyissä tapauksissa voi. Laki ei vaadi käyttämään ulkopuolista palveluntuottajaa, jos työnantajalla on itsellään valmius järjestää työterveyshuolto. Käytännössä tämä tarkoittaa, että suuremmat organisaatiot voivat perustaa oman työterveysyksikön ja palkata esimerkiksi työterveyslääkärin ja -hoitajan henkilöstöönsä. Itse järjestetyn työterveyshuollon on täytettävä samat pätevyys- ja sisältövaatimukset kuin ostopalvelunakin, ja siitä on laadittava kirjallinen kuvaus (joka esitetään työsuojelutarkastuksessa tarvittaessa). Suurimmalle osalle yrityksistä on kuitenkin kustannustehokkaampaa ulkoistaa työterveyspalvelut ammattilaisille, joten oman työterveysyksikön perustaminen on harvinaista ja yleensä isojen työnantajien vaihtoehto.

Yhteenveto

• Työterveyshuolto on lakisääteinen velvollisuus kaikille työnantajille, kun yksikin työntekijä on palveluksessa. Se on järjestettävä ehkäisevänä työterveyspalveluna ja työnantaja vastaa kustannuksista kokonaan.
• Lakisääteinen työterveyshuolto sisältää työpaikkaselvitykset, riskinarvioihin perustuvat terveystarkastukset, neuvonnan ja ohjauksen, työkykyä ylläpitävät toimet, työkyvyn heikkenemisen seurannan & kuntoutuksen sekä työpaikan ensiapuvalmiuden suunnittelun. Nämä ovat lakisääteisiä minimivaatimuksia.
• Pakollinen työterveyshuolto ei kata sairaanhoitoa. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan laajentaa sopimusta niin, että työntekijät saavat myös yleislääkäritasoista hoitoa työterveyshuollossa, mutta tämä on vapaaehtoista lisäpalvelua.
• Työterveyshuollon järjestäminen tapahtuu tekemällä sopimus työterveyspalvelujen tuottajan kanssa (julkinen tai yksityinen). Sopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja työntekijöiden nähtävillä. Työnantajan on myös tiedotettava henkilöstöä palveluista.
• Kustannukset ja korvaukset: Työterveyshuolto on työnantajan kustannuksella tarjottava etu, joka on työntekijälle ilmainen ja verovapaa. Kela korvaa noin 50–60 % hyväksytyistä ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kuluista (ja osan mahdollisesta sairaanhoidosta) vuotuisen ylärajan puitteissa. Loput kulut ovat yritykselle verotuksessa vähennyskelpoisia.
• Hyödyt: Lakisääteinen työterveyshuolto parantaa työoloja, ehkäisee sairastumisia ja tukee työntekijöiden jaksamista. Pitkällä tähtäimellä se vähentää sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä auttaa työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään. Myös työnantajalle se tuo hyötyä vastuullisena maineena ja tuottavampana työyhteisönä.

Disclaimer: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa lakisääteisestä työterveyshuollosta Suomessa. Se ei ole oikeudellinen ohje eikä korvaa viranomaisten antamia määräyksiä tai voimassa olevaa lakitekstiä. Työnantajan on aina hyvä varmistaa velvoitteidensa yksityiskohdat ajantasaisesta lainsäädännöstä ja tarvittaessa konsultoida työterveyshuollon asiantuntijoita tai työoikeuden ammattilaisia.